Vapaista ohjelmista vapaisiin sisältöihin

Tehtävä:

• Kirjoita yksi (1) blogikirjoitus
• Lue artikkeli tekijänoikeuksien historiasta, katso esitys ja lue artikkeli globaaleista oppiresursseista.
• Blogikirjoituksesi pitäisi käsitellä kaikkia näitä teemoja.
• Yritä kuvailla miksi tekijänoikeudet ovat sellaisia kuin ovat ja miksi Lessigin mielestä tarvitaan "Vapaata kulttuuria". Yritä käsitellä näitä teemoja Suomen kulttuurissa ja pohdi miten nämä aiheet vaikuttavat omaan työhösi.

Tekijänoikeussäännökset tulivat tarpeellisiksi, kun painokoneet otettiin käyttöön ja lukutaito yleistyi. Oli tarpeellista määritellä, mitkä kopiot teoksesta ovat hyväksyttyjä ja mitkä tehty ilman tekijän hyväksyntää. Ensimmäinen nykymuotoinen tekijänoikeusasetus oli Satute of Anne (1709) Englannissa. Asetus takasi oikeudet teoksen tekijälle 14 vuodeksi, jonka jälkeen siitä tuli julkista omaisuutta. Asetusta ennen tehdyillä julkaisuilla aika oli 21 vuotta. Asetus aiheutti paljon keskustelua ja eri alueilla sitä tulkittiin eri tavoin.

Ensimmäisen kansainvälisen tekijänoikeussäännöksen teki Bernin kokous 1886.  Tekijänoikeus ulotettiin myös muissa kuin julkaisumaassa tehtyihin kopioihin, tekijänoikeus muuttui automaattiseksi eikä sitä tarvinnut enää rekisteröidä ja tekijänoikeuden pituudeksi määrättiin vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta. Valokuvilla ja elokuvilla oli omat aikarajansa.

Informaatioteknologia teki tarpeelliseksi tekijänoikeuksien säännösten muutoksen. WIPO, World Intellectual Property Organization, laajensi tekijänoikeuksia 1996 koskemaan myös tietokoneohjelmia ja tietokantoja. USA:lla ja EU:lla on omat versionsa tekijänoikeuksien laajennuksista.

Internetin jatkuva kasvu on aiheuttanut sen, että tekijänoikeuslait eivät pysy ajan tasalla. Mielestäni internet mediana on niin erilainen kuin painotuote, että sitä koskevia tekijänoikeuksia pitäisi ajatella täysin uudista lähtökohdista. Entisten säännösten soveltaminen ja muunteleminen ei yksinkertaisesti enää toimi.

Lessigin video vapaasta kulttuurista oli todella mielenkiintoinen. Kun tekijänoikeus aikanaan keksittiin, kaikki muu oli vapaata paitsi laittomien kopioiden painaminen. Mitä enemmän näitä vapauksia on käytetty, sitä tiukempiin säännöksiin tekijänoikeussäännökset ja tulkinnat ovat johtaneet. Ajatus siitä, että uusi tieto pohjautuisi vanhan tiedon pohjalle ei edes onnistu, jos se vanha tieto on tekijänoikeuden alainen.

Open Educational Resources (OER) pyrkii siihen, että opetuksessa voitaisiin materiaaleja vapaasti käyttää, muokata ja jakaa edelleen. Usein kuitenkin käy niin, että vapaus koskee pelkästään sivun lukemista. Resurssien käyttö edelleen muunneltuna saattaa olla estetty.

Creative Commons lisenssit tarjoavat laajan valikoiman suojaa ja vapautta tekijänoikeuteen. Perinteinen kaikki oikeudet pidätetään on muutettu muotoon jotkut oikeudet pidätetään. Olen itse valinnut omaan suomenkieliseen blogiini Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Tarttuva 1.0 Suomi-lisenssin. Tarmo Toikkasen videoon viitaten minä en ole huolissani varsinaisesti materiaalien tekijöistä, mutta periaatteeni on epäkaupallisuus myös mainosten muodossa. Tiedän, että lisenssi tuskin edes estää kopointia blogiin, jossa on mainoksia mutta tässäpä nähdään, että tulkinta on mahdotonta! Olen tehnyt kantani selväksi edes jollain tasolla. Tärkeämpää vielä on se, että kuvani on suojattu siltä, että niitä käytettäisiin vapaasti mainostarkoituksiin. Edellyttäen tietenkin, että huomaan sen itse. Lisenssi on mielestäni hieman epäselvä kohdasta nimi mainittava. Lisenssiin ei ole pakko lisätä nimeä! Korjasin lisenssini juuri niin, että nyt se viittaa blogiin. Oma nimeni jääköön maininnan ulkopuolelle, eikä sitä blogissa suoranaisesti mainitakaan.

Tämä teos jonka tekijä on http://leenanatk.blogspot.com on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi lisenssillä.

Vapaa kulttuuri käsitteenä on todella mutkikas. USA on lakimiesten ja oikeusjuttujen luvattu maa, mutta Suomessa vallitsee tiukka itse-/naapurikontrolli. Useasti olen törmännyt tilanteisiin, jossa ei uskalleta mainita saati sitten linkittää toisiin blogeihin, koska sitä pidetään laittomana. Blogosfääri ei kuitenkaan toimi niin. Olen yli kaksi vuotta blogannut englanniksi ja tullut tutuksi useiden jopa todella suosittujen blogien ja sivustojen pitäjien kanssa. Linkitys ja maininta on kohteliaisuus ja enemmän kuin toivottavaa. Ainoastaan sivut, jotka julkaisevat kopioituja tarinoita tai valokuvia ilman mitään mainintaa lähteestä tuomitaan jyrkästi. Lainauksia saa käyttää. Jouduinpa tilanteeseen, jossa uusisuomi.fi kirjoitti japanilaisista bikinifarkuista. Teksti oli hyvän ystäväni blogista ja kuvaa ei artikkelissa näytetty, vaan se linkitettiin ystäväni blogiin. Tuloksena oli valtava liikenne ja jopa tilapäinen serverin katuminen, josta selvittiin. Toimin välittäjänä, kun ystäväni halusi kiittää toimitusta, mutta ei pystynyt sitä suomenkielisen kommenttisivun takia tekemään. Liikenne on se, jota blogistit haluavat, mainostivat tai eivät.

Opettajan työssä tekijänoikeussäännökset aiheuttavat harmia koko ajan. Mainitsin jo edellisessä postissani kopiraitti sivuston.Muutamia esimerkkejä oudoista säännöksistä:

Teoksen saa tulostaa digitaalisesta lähteestä, kuten internetistä tai CD-romilta, ja tulosteesta saa valmistaa kappaleita valokopioimalla. Lupa ei kuitenkaan koske musiikkioppilaitoksia.

Kopioston myöntämä valokopiointilupa ei koske teoksen digitaalista kopiointia kuten kuvan tai tekstin skannaamista, joten siihen tarvitaan erillinen lupa.

Julkaistusta teoksesta otettuja valokopioita sekä alkuperäisiä julkaisuja kuten opettajan materiaaliin sisältyviä kalvoja saa ilman eri lupaa näyttää opetuksen yhteydessä. Julkaisemattoman teoksen näyttämiseen on saatava tekijän lupa.

Saan siis tulostaa ja valokopioida jokaiselle oman kappaleen. Saan myös kopioida kalvolle ja näyttää kalvon piirtoheittimellä. En kuitenkaan saa skannata lähdettä ja näyttää täsmälleen samaa tekstiä/kuvaa tietokoneelta!

Kouluihin  jaettiin tänä vuonna kopioston jakama esite Kopiointi ja tallennus oppilaitoksissa [pdf]. Siitä löytyy lisää ristiriitoja:

Verkkolehden artikkelin kopioimiseksi oppilaitoksen sisäverkkoon tulee tiedustella lupaa lehden toimituksen kautta

mutta

On sallittua tulostaa artikkeli internetistä ja jakaa se kaikille luokan oppilaille.

Internetistä haetun kuvan liittäminen osaksi PowerPoint-esitystä on sallittua vain valokuvaajan tai kuvan piirtäjän luvalla.

YouTubessa olevia videoita ei saa esittää oppitunnilla. Käyttöehtojen mukaan palvelu on tarkoitettu yksityiskäyttöön.

Viimeinen kohta on erityisen hämmentävä. Voin sulauttaa (embed) suurimman osan videoista blogiini. Onko senkin näyttö siis kielletty?

Selkeyttä tarvitaan!